Uupumus voi kohdata meistä kenet tahansa, jos emme pidä huolta omasta hyvinvoinnistamme ja kiinnitä omaan jaksamiseemme huomiota. Uupumus ei erottele meitä iän, sukupuolen tai koulutustaustan perusteella. Uupumus eli pitkäaikainen väsymys on nykyajassa yhä yleisempää ja vaikuttaakin siltä, että tänä päivänä arjessamme on tekijöitä, jotka kuormittavat ja haastavat jaksamistamme aiempaa enemmän. Jokainen meistä on varmasti kokenut elämänsä aikana lyhytkestoisempia stressaavia tai kiireisiä ajanjaksoja. Tällaiset lyhyet ajanjaksot kuormittavat, mutta näissä ei vielä voida puhua uupumuksesta. Uupumustila kehittyykin usein pikkuhiljaa pitkän ajan kuluessa, kun elämän kuormitustekijät ovat pitkäaikaisesti yli ihmisen sietokyvyn.
Uupumus alkaa ja näkyy ihmisillä eri tavoin. Usein aluksi on kuitenkin hyvä varmistaa, ettei uupumus johdu jostain fyysisestä puutostilasta, kuten raudan puutteesta, tai sairaudesta, kuten kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Kun fyysiset pulmat on poissuljettu, voidaan alkaa tutkia, onko kyseessä uupumus.
Usein uupumus näkyy voimakkaana väsymyksenä, haluna vetäytyä ihmissuhteista tai keskittymisen ja muistin ongelmina. Uupumus ei kuitenkaan näy kaikilla samanlaisena ja toisaalta uupumuksen taustalla voi olla muita ongelmia tai samanaikaisia pulmia. On kuitenkin syytä muistaa, että uupumus ei ole masennusta tai ahdistusta. Näiden selvittämiseksi tai erottamiseksi voi tarvita joskus ammattilaisen apua. Tässä uutisessa keskitymme kuitenkin siihen, miten jokainen voi pitää huolta omasta jaksamisestaan jo ennen uupumuksen syntymistä.
Miten uupumusta ehkäistään ja jaksamista tuetaan?
Uupumus on seurausta pitkittyneestä ja pitkäkestoisesta stressistä ja rasittumisesta. Siksi parasta olisi vaikuttaa siihen, ettei yksilö pääse kuormituksen kanssa niin pitkälle, että tämä johtaa uupumukseen. Tämä voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta vaatii usein aidosti oman jaksamisen ja omien tarpeiden äärelle pysähtymistä. Yksilön lisäksi muutoksia ja pysähtymistä vaaditaan usein myös esimerkiksi työyhteisöissä. Olisikin keskeistä, että toimintaympäristöt, kuten työpaikat ja oppilaitokset alkaisivat kiinnittää huomiota yksilöiden jaksamiseen ja sen tukemiseen. Myös jokaisen meistä olisi tärkeää pysähtyä oman jaksamisen ja voinnin äärelle jo ennen uupumuksen tunteita. Keskeistä uupumuksen hoidossa olisi itseasiassa sen ehkäisy jo etukäteen.
Aluksi voi lähteä liikkeelle vain tarkkailemalla ja havainnoimalla omaa hyvinvointia ja jaksamista. Ensimmäisenä on nimittäin syytä tunnistaa ne asiat, jotka erityisesti kuormittavat arjessa ja toisaalta myös ne, jotka auttavat jaksamaan ja tukevat hyvinvointia. Oman elämän ja tilanteen tarkkailua voi jaotella osa-alueisiin esimerkiksi miettimällä omia tarpeita, työ tai opiskelutilannetta, vapaa-aikaa tai ihmissuhteiden tilaa. Näitä voi pohtia esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:
Mikä on minulle tärkeää? Mitä en pidä tärkeänä?
Pidänkö riittävästi lyhyitä taukoja päivän aikana? Olenko tehnyt selvät rajat työnteolle ja vapaa-ajalle?
Onko minulla aikaa tehdä itselleni tärkeitä asioita? Mitä nämä tärkeät asiat ovat ja miten paljon haluaisin pystyä antaa niille aikaa?
Miten minä nukun ja palaudun? Liikunko sopivasti, syönkö säännöllisesti?
Vietänkö sopivan määrän aikaa itselleni tärkeiden henkilöiden kanssa? Ehdinkö pitää yhteyttä läheisiin ihmisiin riittävästi ja haluamallani tavalla?
Jo pieni muutos auttaa eteenpäin
Seuraavaksi on usein tarpeen tarkastella ja miettiä sitä, mitä voin tehdä tilannetta muuttaakseni tai mikä olisi pienin mahdollinen askel muutosta kohti. Muutosten ei aina tarvitse olla isoja, jotta niiden vaikutus arkeen ja hyvinvointiin voi olla merkittävä. Tarkastelussa voi lähteä liikkeelle omista tärkeistä asioista. Miten voin tehdä enemmän asioita, jotka ovat minulle tärkeitä ja vähentää kuormittavia asioita?
Muutosideoita kannattaa kirjoittaa ylös mahdollisimman konkreettisesti:
En vastaa työsähköposteihin enää kotona.
Kävelen aina aamuisin portaat ylös työpaikalla.
Etätöissä pidän tauot aina klo 12:00 ja 14:30.
Keskeisten hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden lisääminen on aina tärkeää. Näitä ovat lepo, ravinto, liikunta ja merkitykselliset ihmissuhteet. Arkisilla asioilla on tutkimustenkin mukaan iso merkitys mielenterveyteen, erityisesti mielenterveyden pulmien ennaltaehkäisyssä. Voit tutustua lisää aiheeseen edellisessä uutisessa, josta löydät myös vinkkejä arkisten elämäntapojen muutoksiin.
Kokeile käytännössä
Lopuksi on tarpeen viedä suunnitelmat ja toimet käytäntöön sekä seurata näiden vaikutuksia omaan hyvinvointiin. Hyvät suunnitelmat ovat tärkeitä, mutta ne eivät itsessään riitä, jos ei aidosti lähde tekemään konkreettisia muutoksia arjessa. Muista, ettet kuitenkaan lähde muuttamaan liian montaa asiaa samaan aikaan. Liian isojen muutosten samanaikainen aloittaminen voi itsessään olla kuormittavaa ja siten käytännön muutosten kanssa kannattaa edetä lempeästi ja asteittain. Kaikkea ei tarvitse muuttaa yhdessä yössä, mutta toisaalta vain muutoksia tekemällä ja kokeilemalla voi huomata niiden vaikutuksen omaan vointiin. Muutosten aloittamisen jälkeen on tärkeää myös pysähtyä pohtimaan niiden vaikutuksia.
Oliko tällä muutoksella vaikutusta minun hyvinvointiin vai nostiko se entisestään arjen kuormaa?
Omaan hyvinvointiin kannattaa panostaa jo ennen kuin ongelmat kasvavat isoiksi. Tehokkainta hoitoa on sellainen, joka osataan aloittaa ajoissa ja oikea-aikaisesti. Joskus itsenäinen pysähtyminen aiheen äärelle riittää ja toisinaan tähän kaipaa ammattilaisen apua. WeMindilla voimme auttaa sinua olitpa vasta lähtemässä tutkimaan omaa hyvinvointiasi tai jos olet jo tunnistanut uupumuksen merkkejä ja kaipaat apua sen hoidossa.